Home VinkitMonaco – Kulttuurien ylellinen sulatusuuni

Monaco – Kulttuurien ylellinen sulatusuuni

Monaco on pienenpieni valtio Euroopassa, jota ympäröivät Ranska ja Välimeri. Pinta-alaltaan valtio on vain noin 2 neliökilometriä, mikä tekee Monacosta Vatikaanin jälkeen maailman pienimmän itsenäisen valtion. Asukkaita Monacossa on noin 37 500 ja valtion virallinen kieli on ranska.

Monelle kyseisestä maasta tulee mieleen luksustalot, jalkapallokentän kokoiset jahdit, merkkivaatteissa aamubrunssilla istuvat naiset ja miehet, sekä tietenkin valtion kuningasperhe ja Monacon Grand Prix. Kenellekään ei tule siis yllätyksenä, että tässä veroparatiisissa on enemmän miljonäärejä per neliömetri kuin missään muussa valtiossa koko maailmassa. Kaiken glamourin and rikkauksien keskellä on kuitenkin valtio, jolla on mielenkiintoinen ja melko pitkä historia.

Kulttuurien ylellinen sulatusuuni

Monacon kulttuuri on sekoitus ranskalaisia, italialaisia ja espanjalaisia vaikutteita, mikä on ymmärrettävää valtion maantieteellisen sijainnin vuoksi. Monacon asukkaista vain 21 prosenttia on alkuperäistä monacolaiskansaa, kun taas ranskalaiset muodostavat suurimman ryhmän 28:lla prosentilla. Ei siis ole ihme, että Monacon virallinen kieli on ranska (vaikka myös monacolaisten alkuperäistä kieltä, joka on sekoitus ranskaa ja italiaa, englantia, sekä italiaa puhutaan melko laajasti) ja ranskalaiset vaikutteet ovat vahvasti esillä Monacon kulttuurissa.

Jahtien, rikkauksien, ja merkkikauppojen lisäksi Monaco tarjoaa valikoiman korkealuokkaisia gallerioita, musiikkiesityksiä koko vuoden ympäri, Formula 1 Grand Prix’n sekä totta kai maailmankuuluja kasinoita. Kasinoista kuuluisin on kenties Monte Carlo Casino, joka sisältää kasinon lisäksi teatterin ja Monte Carlon baletin toimiston. Paikkaa pidetään valtion yhtenä parhaimmista nähtävyyksistä. Monte Carlo Casinon omistaa julkinen yritys, jonka pääosakkuus on Monacon valtiolla ja ruhtinasperheellä.

Ylellinen rakennus hienouksineen on ehdottomasti nähtävä Monacossa vieraillessa. Mielenkiintoisena faktana kerrottakoon, että Monacon asukkaat eivät saa pelata kyseisellä kasinolla tai edes astua rakennuksen sisälle; kasino on suunnattu ainoastaan turistien käyttöön. Casino de Monte-Carloa käytetään tapahtumapaikkana lukuisissa kirjoissa ja elokuvissa, ja kasino yhdistetään mielikuvissa usein James Bondiin. Kirjailija Ian Fleming käyttikin Monte Carloa esikuvana Casino Royalessa (1953) kuvailemaansa kasinoa varten. Kirjassa Bond ottaa rikollisten kanssa yhteen Suomessa vähemmän tunnetun baccaratin parissa, vaikkakin modernissa elokuvaversiossa (2006) 007:n pelivalinta on Texas Hold ’em.

Historiaa 2 500 vuoden takaa

Monaco oli 500-luvulla eaa. kreikkalainen siirtokunta nimeltään Monoikos. Muinaisen uskomuksen mukaan Herkules kulki läpi Monoikoksen häätäen pois kaikki muut jumalat, minkä johdosta Hercules Monoikos -temppeli rakennettiin. Temppelin ollessa alueen ainoa, kaupunkia alettiin kutsua Monoikokseksi.

Monaco kuului Ranskalle kunnes Henrik VI, pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan keisari, luovutti maan genovalaisten siirtokunnaksi vuonna 1215. Vuonna 1297 Francois Grimaldi valloitti linnoituksen ja Grimaldin suku otti vallan. Seuraavien vuosisatojen aikana Monaco kukoisti tärkeänä kaupankäynnin ja Eurooppalaisten maiden sotavoimien satamavaltiona. Ranskan suuren vallankumouksen aikaan Monaco joutui kuitenkin takaisin Ranskan vallan alaiseksi, minkä jälkeen valtio määrättiin Sardinian kuningaskunnan protektoraatiksi. Toisin sanoen Sardinian kuningaskunnasta tuli Monacon suojelusenkeli. Grimaldin suvun oikeudet kuitenkin palautettiin heti Napoleonin kruunusta luopumisen jälkeen, ja perhe on ollut vallassa aina tähän päivään asti.

Toisen maailmansodan aikaan sekä Italia että Saksa miehittivät pienen itsenäisen valtion, vaikka ruhtinas Ludvig II oli yrittänyt pitää Monacon puolueettomana. Toisen maailmansodan loppuvaiheilla Yhdysvallat kuitenkin vapautti valtion saksalaismiehitykseltä, ja Ludvig II:n lapsenlapsi Rainier III nousi valtaan isoisänsä kuoltua. Monaco pysyi Sardinian kuningaskunnan protektoraattina vuoteen 1860 asti, kunnes sitä seuraavana vuonna (1861) pikkuvaltio luovutti puolet alueestaan Ranskalle saadakseen vaihtokaupassa sekä rahaa että täyden itsenäisyyden.

Hollywoodin pinnalle nostama pikkuvaltio

Monaco nousi muun maailman tietoisuuteen Rainier III:n mennessä naimisiin Hollywood tähti Grace Kellyn kanssa vuonna 1956. Oscar-palkinnonkin voittanut Grace Kelly toi glamouria ja mainetta pienelle valtiolle, ja heidän avioliittonsa oli erittäin puhuttu aihe mediassa. Grace Kellylle tämä kaikki tarkoitti valitettavasti näyttelyuran loppumista, mutta kolmen lapsen äidiksi tulemisessa oli varmasti työtä jo kerrakseen. On kuitenkin mielenkiintoista, että ilmeisesti Rainier ei jostakin syystä halunnut vaimonsa palaavan näyttelyuralle, minkä vuoksi Gracen elokuvat kiellettiin Monacossa.

Vuonna 1982 Kelly onnistui palaamaan näyttelemisen pariin Rearranged-elokuvan ansiosta, mutta elokuva ei nähnyt koskaan päivänvaloa Grace Kellyn traagisen kuoleman takia. Naisen auto suistui rotkoon, ja Kelly kuoli onnettomuudesta saamiinsa vammoihin syyskuussa 1982. Gracen ja Rainierin avioliitosta tehtiin elokuva, Grace of Monaco, jonka ensiesitys nähtiin Cannesin elokuvafestivaaleilla viime vuonna (2014). Elokuva sai kovaa kritiikkiä sekä Grimaldin perheeltä että elokuvan Yhdysvaltain-levittäjältä, mutta on silti ehdottomasti katsomisen väärti.

Grimaldin perhe on tärkeä osa valtion kulttuuria ja sen edustamista, ja paikalliset tuntuvat ottavan ruhtinasperheensä erittäin vakavasti. On toki pakko myöntää, että 700 vuoden hallitsemisen jälkeen on parastakin ottaa Grimaldit tosissaan – he eivät ole lähdössä mihinkään.

Mikäli siis säästöt riittävät Monacon ylelliseen elämäntapaan, on vaikea keksiä syytä, miksi ei kannattaisi vierailla kyseisessä minivaltiossa. Pienestä koostaan huolimatta maassa on kaikki, mitä ihminen voi vain toivoa; kulttuuria, kimalletta ja kasinoita.